Posts

Perjantai 6.10.

Kuten varmaan julkaisupäivästä näit, tämä ei oikein enää ole blogi, sillä muistelen kuukauden takaisia asioita, enkä pysty enää kertomaan ennen kirkkaista yksityiskohdista, en vain muista niitä enää. Perjantaina ilmassa oli loman fiilistä. Kaikki toimi kuten ennenkin, mutta jokin vaikutti erilaiselta. Muuten harmaat ihmiset hymyilivät värikkäästi, tietäen, että tavallista lyhyemmän päivän jälkeen koittaa viikonloppu, vapaus arjesta. Koulupäivä oli oppilaille kyllä myös konkreettisesti rennompi. Oikeaa oppimista oli vain muutaman aamutunnin verran, jolloin jäin taas yksin 1. luokkalaisten kanssa. Tosin, aiempien kertojen vahvistamana, en enää pelkästään valvonut heitä, vaan pystyin nyt aidosti opettamaan heitä. Tuntuipa se hyvältä. Loppupäivä heillä menikin Shrekiä katsellessa ja keksejä mutustaessa. Kun oppilaat pääsivät kotiin, oli meillä muilla kokouksen aika. Paikalle kerättiin koko koulun väki, ja mietittiin viime viikkoa. En ole varma kuinka paljon porukkaa täällä käy TETissä, sil...
Post a Comment
Read more

Torstai 5.10.

Aiai, torstai. Taas yksi päivä lisää. Jos joutuisin nimeämään tämän viikon päivistä normaaleimman, se olisi torstai. Tänään ajattelin ensimmäistä kertaa että, ei helvetti, tämähän loppuu hyvin pian. Kouluarjen ja tekemättömien kouluprojektien paino alkaa taas tuntua. 7:15 herätyksestä en ole kyllä päässyt vieläkään yli. Tosin sama pätee ihan normaaliin 8:00 herätykseen, olen aina ollut enemmän iltaihminen. Tänään mietin myös ensimmäistä kertaa, kuinka väsyttävää tämä on. Päivän, joka kestää vain 8:15-13:15 pitäisi olla kuin lomaa mutta jostain syystä väsyn vielä enemmän kuin väsyisin normaalina 8:30-16:00 päivänä. Jotkut ovat täällä ovat valittaneet huonosta sisäilmasta, mutta en us...
Post a Comment
Read more

Keskiviikko 4.10.

Aah, taas yksi päivä takana. Keskiviikkona tapahtui vielä muitakin päiviä vähemmän, joten tässä postauksessa tulen puhumaan hieman yleisemmin. Tänäänkin satoi. Aavistuksen verran vähemmän kuin eilen, mutta hyvin siellä kastui kuitenkin. Lähtiessä ei tosin enää satanut, joten kotona sai ainakin nauttia kuivuudesta. Pitkä välitunti pidettiin tänään sisällä sateen takia, joka on outoa, sillä tiistaina satoi huomattavasti enemmän. En valita, sisällä on mukavaa. Kuten jo aiemmin kerroin, olen avustamassa erityisluokan työntekoa. Ja nyt kun olen ehtinyt hieman tutustua oppilaisiin, päähäni hiipii jatkuvasti kysymys: Miksi he ovat täällä? Miten he eroavat "normaaleista" oppilaista? Kuka näin on päättänyt? Joidenkin kanssa se on melko selvää, heillä voi olla suuriakin vaikeuksia...
Post a Comment
Read more

Tiistai 3.10.

Tästä tuli varmaan viikon rasittavin päivä. Ei tosin oppilaiden eikä opettajien, vaan sään takia. Satoi kaatamalla koko päivän. Hirveästi ei tarvinnut olla ulkona, mutta töihin polkeminen sateessa on poikkeuksellisen kamalaa. Alennettaisiinpa B-kortin rajaa 16 vuoteen. Mutta ei siitä sen enempää, enhän ole puhunut itse työpäivästä vielä yhtään. On jokseenkin outoa, etten muista enää melkein mitään päivästä. Niin paljon kyllä muistan, ettei päivän ensimmäisellä puoliskolla tapahtunut yhtään mitään. Tunteja oli, ja oppilaat oppivat, mutta kaikki se tuntuu jo normaalilta. Eri juttu oli sitten tämänpäiväinen koulu-uinti. Ei sielläkään mitään ihmeempää tapahtunut, mutta sen sentään muistan kokonaan. Vaikka tämä voi kuulostaa itseke...
Post a Comment
Read more

Maanantai 2.10.

On tää kamalaa. TET-blogi. Taas. Noh, onneksi itse TET on alkanut paljon paremmin, joten puhutaan siitä eikä bloggaamisen kamaluudesta. Päivä alkoi kuten mikä tahansa päivä, olenhan TETissä koululla, tarkemmin Pihkapuiston Ala-asteella. Koulu sijaitsee Malminkartanossa, joka on paikka, jossa en tule ilman karttaa toimeen. Lähdin siis matkaan hyvissä ajoin, puoli tuntia ennen päivän alkua eli 7:45. Matka meni kuitenkin yllättävän hyvin pelkällä muistilla, koulun pihaan ajaessani kello löi juuri tasan kahdeksan. Jännitystäkin oli hieman ilmassa, sillä minulla ei ollut mitään hajua mihin luokkaan minut laitettaisiin tai minkä opettajan kanssa tulisin työskentelemään. Onneksi selvisi, ettei jännittämiseen ollut mitään syytä, sillä koko koulun henkilökunta on ystävällinen ja vastaanottava. Minut laitettiin 9:n oppilaan erityisluokkaan, jossa on sekä 1. että 2. luokkalaisia. Pienehkö shokki tämä oli, sillä olin unohtanut kuinka kovaäänisiä näin nuoret oppilaat useimmiten ovat. Tämä luokka on...
1 comment
Read more